Mäkiharjun Fan-Fan Falcon "Rasmus"

Rasmus löytyi Mäkiharjun kennelin pentulaatikosta syksyllä 2000. Kun päätös oli tehty toisesta koirasta, niin Harjun Sarille ilmoitin kriteereiksi, että täytyy olla uros jolla ei saa olla paljoa valkoisia merkkejä, mutta ehdottomasti punainen nenä. Eli vaatimattomat oli toiveet, mutta varsinaisen pienen timantin sieltä sain. Niinhän siinä kävi, että Rasmus valikoi itse minut sydämen sulattavalla iloisella olemuksellaan. Kun hän oli sylissä, niin pikku häntä vippasi vimmatusti koko ajan ja millään ei olisi takaisin "pentulaatikkoon" mennyt. Rasmuspa osoittautuikin ihan toisenlaiseksi tolleriksi kuin Remu. Hän oli pentuna jo huomattavan itsenäinen ja iloisesti irtautui ihmisistä paljon kauemmaksi ihmettelmään maailmaa kuin Remu koskaan. Koulutus osoittautui myös hyvin paljon haastavammaksi tämän iloluontoisen kaverin kanssa. Maailmassa oli niin paljon kaikkea kiinnostavampaa kuin oppikoulu hommat...elämä ylipäätään oli niin paljon kiehtovampaa. Puolentoista vuoden iässä tapahtui kehitystä ;) entisen kahden vauhtiasteen lisäksi (täysiä tai paikallaan) alkoi löytyä myös muita vauhdin variaatioita. Hän myös huomasi noihin aikoihin, että hänellä taitaa olla ihan oma ihminen ja tätä hän taisi mietiskellä niinä hetkinä kun istua napotti pää kallellaan haltioituneen näköisenä tuijottamassa minua kymmeniä minuutteja yhtämittaan.

Näyttelyt ovat olleet ainakin kustannuksellisesti ja ajokilometrit laskettuna se pääjuttu. Rasmus on mukava viedä kehään, koska hän selvästi siellä viihtyy ja hän on toki kauniskin minkä vuoksi menestystäkin on jonkin verran tullut.

Rasmus on myös puuhannut hieman riistan kanssa, mutta luvattoman vähän. Kaksi kertaa on taippareissa käyty nolla tuloksella olemattoman harjoittelun pohjalta. Tänä vuonna (2007) olemme jälleen kaivaneet riistan pakkasesta vuosien tauon jälkeen ja katsellaan johtaako tämä enään mihinkään. Olisihan se mukava saada se muotovalio arvonimi ;) Agilityä olemme aloitelleet jälleen ja tämä minun punainen ferrarini vetää sata lasissa jolloin ohjaajalla on täysi työ pysytellä perässä, mutta tärkeintähän on, että Rasmus viihtyy :) Kaikki muukin vauhdikas toiminta on Raipelle mieleen. Kärsivällisyyttäkin olemme koetelleet talven ajan pk-treeneissä, mutta tiukimmilla se on tainnut olla kouluttajallamme Katjalla joka on bokseri-ihminen viimeistä solua myöten.

Rakkain asia Rasmukselle taitaa olla kuitenkin uinti. Erityisen keskittynyt Rasmus on kuplajahdissa jonka hän järjestää ihan omatoimisesti. Kun hän ui pientä ympyrää ja liikkeestä muodostuu pieniä kuplia veteen, niin niitä Rasmus sitten napsii suuhun. Se jaksaa hymyilyttää aina yhtä paljon, kun koira on täysin omissa maailmoissa vedessä ja kuuluu tasainen napse hampaista :) Se ei silti tarkoita etteikö kuitenkin vauhdin hurmaa voisi kokea myös vedessä. Rasmus lähtee kuin pieni perämoottori, kun dummy lentää veteen ja sen suhteen hän on myös täysin kyltymätön. Kunpa olisi koirien uintikilpailuja...

Ihmisiä kohtaan Rasmus on varsin avoin ja iloinen tolleri. Lasten kanssa hän osaa olla varovainen luonnostaan vaikka kokemukset lapsista ovat varsin vähäisiä. Pentuja ja pieniä koiria Rasmus rakastaa ja yrittää tekeytyä niiden seurassa itsekin olemattoman kokoiseksi, mutta aikuisten urosten seurasta Rasmus ei piittaa ja vaatiikin kunnioitusta itseään kohtaan. Vaikka hän on mitä herttaisin ja sosiaalisin koira, niin hänessä on selkeästi myös aimo annos machoa narsismia jonka mielestä ei oikeastaan muita tolleri uroksia tarvita lainkaan. Läheisten nuoria uroksia Rasmus "kasvattaa" vaativasti, mutta oikeuden mukaisesti. Mielestäni Rasmus omaa vahvan itseluottamuksen.

Huolimatta siitä, että Rasmus rakastaa kaikkia maailman ihmisiä lukuun ottamatta eläinlääkäriään, niin silti hän on kuitenkin vain yhden ihmisen koira. Rasmus on varsin hellyyden kipeä tolleri. Hän on myös erittäin herkkä aistimaan minua ja tunnetilojani mikä osoittautuu esim koulutustilanteissa, kun alan hermostua tai jännittää, niin usein koira käy hitaaksi tai muuten huonommaksi hallita. Kun ymmärrän itse rauhoittua, niin koira toimii välittömästi paremmin...mikä onkaan käytännöllisempää kuin omistaa ikioma tunneindikaattori. Silloin kun elämä murjoo kovimmillaan ja mieli on maassa ja ehkä itkettääkin, niin takuu varmasti pian on paikalla lohduttamassa tämä pieni suuri sydäminen punaturkkinen ystäväni.

Olenkin erittäin kiitollinen, että olen saanut elää näin upean koiran kanssa joka on opettanut paljon minulle tollereista. Toisaalta epäuskoisena ajattelen, että en enään koskaan saa omistaa toista näin ihanaa tolleria sillä Rasmus on sellainen "once in the life time" koira vaikka niitä käyttötuloksia ei olekaan hankittu.

Rasmus on kaksi kertaa päässyt astumaan ja ensimmäinen narttu tuli Nitric kenneliltä josta tuloksena kaksi kaunista narttu pentua. Toinen pennuista on ansioitunut agility ja toko puolella todella hienosti ja me jännityksellä odottelemme mitä tulevan pitää Huldin osalta. Rinalta jäämme jäänityksellä odottelemaan jälkeläisiä. Hyvin ilahtunut olen myös siitä, kuinka vahvasti Rasmus on periyttänyt omaa ulkonäköänsä.

Jään toiveikkaana odottamaan jos vielä joskus näkisin pentueen Rasmuksesta.

Syntynyt: 15.9.2000
Sukupuoli: uros
Rek.nro: FIN38491/00
Lonkat: A
Silmät: ok ja Optigen PRA status A (normal/clear)
Jälkeläiset: Nitric kennel 15.7.04
Emä: Nitric What`s Up Duck
-Nitric Rabbit Goddamit "Hulda" FIN39013/04
-Nitric Rabbit My Habit "Rina" FIN39012/04

Näyttelytulokset:
13xROP, 6xVSP, 5xCACIB, Va-CACIB, 3xSERT,
Va-SERT,
Ruotsissa: ROPx2, SERTx2
Ruotsin Sert, PU1 ja VSP.
Tollarspecialen 2006 Mariestad, Ruotsi PU3!!!
Toller Show 2002 Lempäälä PU5
Toller Show 2003 Lempäälä PU4

Kasvattaja: Sari & Ilpo Harju, Raahe
Omistaja: Sari Tihinen

Katso jalostustiedot Koira.netistä